Raksallaki tapahtuu

Nyt kun aloin näitä sokkelikuvia kattelemaan, tajusin, mikä homma tuossaki oikein on!  

 Ja varsinkin, jos sitä tekee (muutamaa päivää lukuunottamatta) yksin ja ensimmäistä kertaa eläissään tällä menetelmällä. Aikasemmat sokkelit on tässä perheessä tehty muuraamalla lecaharkoista, kun ei ole tarvinnu paaluttaa niin kuin nyt.

Ensimmäinen muotti pystössä 1.11. 

(Onnelliset naapurit on juuri päässy muuttamaan uuteen kotiin.)

Sitten tuli talvi. 11.11. tuli lunta sen verran, että piti viedä harja tontille. Mitään suurempaa ei kai kuitenkaan menny hukkaan. Ehkä. 

(Toisten naapureiden tontilla pyörähti Lappli-talon rekka ja heti alko näyttämään joltaki!)

Takan alle valetaan laatta, ettei takka uppoais lattian sisään ainakaan kovin paljoa. ;)

Nyt ollaan kutakuinki näissä näkymissä. Siihen on hukattu uskomaton määrä kaikenlaista tavaraa ja sitte se täytetään betonilla. Ja toivotaan että se pitää, eikä ala naureskelemaan. Muutaman päivän päästä taitaa kaikki olla valua vaille valmiina.

Pakko antaa isot bonukset ahkeralle ukkokullalle säänkestävyydestä, ei ole tuuli tai pakkanen, eikä edes molempien summa saanu pidettyä poissa tontilta! <3  

Pieni Joulu

Mulla ei jotenki ole minkäänlaista innostusta laitella Joulua tänne vuokrakämppään, mielessä on vain sata ja yksi asiaa, mitä laitan sitten ens jouluna uuteen kotiin. Ja tuskin me jouluna täällä paljoa ollaankaan. 

Harmittaa vain ettei sitä joulufiilistä oikein saa mistään. Että jotain pientä on pakko laitella kuitenkin. Jotain tosi pientä. 

Sypressit on IHANIA! Ostin pari jo muutama viikko sitten, mutta toinen ei viihtyny meillä. :(

Joulusempia tyynyjä puusohvalla.

Vähän punaista myös kranssiin, tv-tasolla tönöttävän vanhan ikkunan kaveriksi.

Ja löytyipä laatikoista myös tämä jättitähti. Kaivoin sille jo lampunki valmiiksi, kunnes muistin että tämän ikäluokan taloissa EI ole pistokkeita ikkunalampuille. Hyhm.

Lastenhuoneesta puuttuu vielä valot ikkunasta. Ne vaan täytys saada laitettua niin, ettei eräs nimeltämainitsematon tuholainen näe. Jospa ne sitten sais olla paikallaan sinne jouluun asti. ;) 

Ja mitäköhän ens vuonna laitan? No ainaki....

-Kynttilöitä, paljon kynttilöitä

 -Adventtikynttilät saviruukkuihin keittiön ikkunalle

- Valokranssit ikkunoihin

 - Joulutähdet olohuoneen ikkunoihin

- tonttuja

- Joulusukat

- Itse tehdyt adventtikalenterit lapsille

- Lyhtyjä kuistille

- Pienet kuuset varastossa oottaviin maitotonkkiin

 - ja kynttilöitä!

Ens joulua ootellessa....

Sairastupa

Eli kipeänä ollaan täällä(kin). :( Lapset on onneksi jo paranemaan päin, molemmilla korvakuurit menossa. Mutta nyt mulla nousi kuume myös! Tätä ei tapahdu kovin useasti ja olen aivan raato. Sen lisäksi mielen päällä kirveltää kaikki combatit ja pumpit, jotka jouduin perumaan. Tästä en tykkää!


Mutta mitäs täällä on tapahtunu? No oon taas vaihteeks sotkenu koko olkkarin. Lukan sängyssä oli aivan liian iso päiväpeitto ja päätin alkaa tekemään uutta peittoa ja tyynyjä, niitä tarvitaan aina. 
Tottakai mietin vuoden eteenpäin ja päätin värit tulevan huoneen väritykseen sopivaksi. Jos nimittäin sattuu, että mieli ei muutu. ;)

Lukan huoneeseenhan on tulossa yhdelle seinälle se ihana harmaa ruututapetti, joka löytyy mm. täältä. Muut seinät varmaankin maalataan vaalean harmaalla. Ehkä. No mutta harmaata kuitenkin. Joten tässä tyynyt.

Eurokankaasta löysin kivaa valkosta puuvillapikeetä (?), joka ei oo ihan sileää. Se on... non-sileää. :) Ja sen kaveriksi otin harmaa-valkosta pikkuruutua. 



Ja se päiväpeitto.... Siitä saatto mahdollisesti tulla liian iso pala purtavaksi, mutta vielä en ole luovuttanu. Eli nappasin äidiltä mukaan minun vanhan, kamalan, sinisen tikkipeiton. Ja ajattelin tikata siihen uuden päälikankaan. 

Päälikangas on myös vaalean harmaa, se näkyyki tuossa peiton päällä vähän. Ihan perus. 

Ainoa pieni kivi kengässä on tuo harmaan sävy. Oisin halunnu vähän raikkaamman, tuo oli ehkä aavistuksen tunkkasen värinen. Mutta se nyt sattu olemaan ainoa tarpeeksi leveä kangas, ettei minun nyt sentäs tarvii alkaa tilkuista sitä peittoa tekemään. Asia kerrallaan! :)

Mutta ajattelin vielä kokeilla pelastaa tilanteen valkoisilla kanttauksilla peiton ympäri. Jos se sillä vähän raikastus. Hoppas!

Ja tätä kovan onnen kangasta olen yrittäny muutamaan otteeseen metsästää Ikeasta, tuloksetta! Nettisivujen mukaan sitä pitäs siellä olla, mutta ei. Tämäki vois olla kiva niihin peiton reunoihin, sikäli mikäli kangasta joskus löytyy ja jos harmaat ei riitele keskenään.




Kiitos kaikille kommentoijille ja uusille lukijoille, on niin mukava huomata ettei tämä aivan yksinpuhelua kuitenkaan ole! :) 

Mun tekis mieli jotain arvontaa kehitellä, kun on jo 10 rohkeaa lukijaaki ilmaantunu, mutta ensin täytynee tervehtyä! 

Kakuttelua

Me vietettiin vähän aikaa sitten Piitun 4-vuotis synttäreitä ja voi sitä valinnan vaikeutta, kun piti kakku päättää! "Hello Kitty!!!!!... Eiku Prinsessakakku! Ei ku tämä, tämä on IHANA!" 

Ja sellanen siitä sitten tuli!

Seuraavaksi vaikein oli päättää tietysti täytteet. Mutta äidin onneksi ihan perus banaani-mansikkahillo-kermavaahto kelpasi. Mutta...

Suklaakakkua tarvittiin myös! Kuulemma. Koska Lukanki synttäreillä oli. Tämä on anopilta opittu ohje, helppo ku mikä ja taattu menestys. Tarvitaan vain muutama purkki kermaa ja pari levyä Marabouta. :)

Niin ja sitten vielä yksi!

Voileipäkakkua IHMISILLE! :D

Ja koska kyseessä oli naamiaissynttärit, päivänsankari pääsi käyttämään vihdoin Mallorcalta ostettua flamenco-mekkoa. Ja vähän piti meikata tietysti myös. ;)  

Menossa mukana myös Espanjan ylpeys, jalkapalloileva karjapaimen, Señor Fernando Torres! :D Tai sitten tuo hattu oli lainattu villiltä lehmitytöltä, en oo ihan varma...

Koira tuli (mummon) taloon :)

Äärimmäinen blogilaiskuus on vallannu minut. Tai no aiheita ja kirjotettavaa olis vaikka kuinka, ja mieliki tekis, mutta kun istun alas ja nostan koneen syliin, ei sitä tekstiä vaan tule.

Mielen päällä ois keittiösuunnittelua, ompeluksia, kylppärisuunnitelmia ja mitä vielä, mutta tämän enempää ei tänäänkään tule ulos...

Mutta tässä on joku, kenet haluan esitellä. Viime viikonloppna käytiin nimittäin äidin kanssa Kuusankoskella hakemassa äidille uusi koira, Muska. <3

 

Muska on rodultaan Bichon Frise. Niin sulonen! :)

That´s me, junassa, kasa roinaa ja yksi pieni koira päälläni. ;)

 

 

Tämän on äidin toinen Frise, ensimmäinen lopetettiin muutama vuosi sitten kun se tuli vanhaksi ja alkoi sairastelemaan. Nyt kotona Muskaa paimentaa Bichon Havanais-tyttö Milka. Siitä mummo onkin saanut nimen Milka-mummo. ;) 

 

Semmonen pieni, Musketti. :)

Nyt menen ompelemaan, ehkä pistän itteäni neulalla sormeen ja herään tästä horroksesta...