Matka on pitkä...

Nyt tuntuu siltä, kun tätä "rääkkiä" ois kestäny jo kuukausia. On tunne, ettei ole enää syytä jatkaa. Paino on pudonnut 3 kiloa 2,5 viikossa ja toisaalta olen todistanu itelleni, että pystyn hallitsemaan itseni, mutta toisaalta, minun piti hallita itseni 4 viikon ajan. Joten game is not over!

Mulla ei (ihme kyllä) ole mitään suurta tarvetta päästä ahmimaan herkkuja, MUTTA. Mulla on ikävä hedelmiä, marjoja, turkkilaista jogurttia, soijarouhetta... Ja mielellään näitä kaikkia vähän sekasin. :)

Ruokiin en ole kyllästynyt yhtään, koska siinä nyt ei juuri mikään ole muuttunut. Pastan, riisin ja perunan jätin pois jo viime lokakuussa, nyt syön täysjyväpastaa sen 40g mitä "pitää". Alkuun tosin määrät tuntui pieniltä, olen tottunut syömään paljon. Liian paljon.


Vettä menee jo helpolla se 3 litraa päivässä ja välillä jopa ylikin, vaikka alkuun tuntui että hukun. ;)


Mielialat vaihtelee, eilen oli superenerginen päivä ja tänään tuntuu että tähän risukasaan ei aurinko paista. 




Välillä tuntuu, että voisin liikkua ja urheilla koko ajan, ja tänään taas teki mieli perua kaikki jumpat tästä ikuisuuteen...

Rahka on alkanu taas aiheuttaa hienoista närästystä, ja se on tässä vaiheessa vähän ikävä juttu. Sitähän pitää syödä 2 purkkia päivässä ja jäljellä on 9 päivää. 

Mielessä on joka päivä asioita, mitä teen kun tämä loppuu.

 

Tilanne tällä hetkellä on kuitenkin niin huippuhyvä, että periksi ei voi antaa!! :)